Juuh, no miä sitten voitin sen Nanon!! Kolmas kerta toden sanoi, nimittäin nyt on 50 tuhatta täynnä. Aika ihana tunne, sillä nyt ku oon saanu sen kerran tehtyä, ei ole pakko osallistua ensi vuonna. Tällä hetkellä nimittäin

Mutta ei tuo todellakaan yhtenäinen kirja ole, hah. Yhdessä vaiheessa tein Pep talkin neuvoman jutun, eli laitoin kaikki tapahtumat tapahtumaan unessa ja aloitin periaatteessa alusta. :D Mut hei, mitä vaan voi tapahtua! Kyllästyin sen aikana Supernatural fanfictioniin, mikä on ihan hyvä, sillä olen keskittynyt ihan liikaa sen kirjoittamiseen. Nyt innostuin Bonesin kirjoittamisesta, eli ei päästy vielä originaaliin sentään.

Viirulla on nätti hauta meidän pihalla muuten. Tai ei se vielä ole, mutta keväällä laitetaan iskän kanssa sinne kiviä ja tehdään kunnon hautakivi. Ja ajattelin että päällystäisin yhden valokuvan ja laittaisin sen sinne jollain tavalla. Jollain tavalla lohduttaa ajatella tollasia asioita ja se, että Viirun haudalla palava hautakynttilä näkyy ikkunasta. 

Äiti suunnittelee meille jo uutta kissaa. : ) Ajattelin ensin että ei voi ottaa mitään korvaajaa, mutta sitten innostuin itsekin. Oishan sellane pieni mirri kiva... Tuntuu niin oudolta, kun ei ole oikein sellaista lemmikkiä, jonka voi ottaa kunnolla syliin. Täyskokoista lappista ei oikein jaksa ja marsu ei täyty koko syliä. :D